Kylläpä aika rientää.
Enpä ole kovin usein tänne kirjoitellut, en.
Nyt on kuitenkin sellainen aika, että jotain väliaikatietoa kuitenkin.
Olen jälleen sairastellut ja voin kirjoittaa, että se ei ole mukavaa.
On sarcoidoosia, psoria ja sen sellaista, sekä kolmen kuukauden kortisonikuuri.
Toisaalta on myös hyvääkin tapahtunut, kyllä, hyvää on tapahtunut ja kerron sen seuraavaksi.
Olen työttömänä ollut seurakuntamme kirpputoritätinä kolmesta seitsemään tuntia viikossa palkan eestä ja
23 -27 tuntia harrastamassa, ettei ihan kotiinsa sohvaperunaksi homehdu.
Yli vuoden olen näin toiminut ja kas, nyt on TE-palvelut keksinyt, että näin ei voikkaan toimia, koska olen ollut kuntouttavan työtoiminnan ohjaajana.
Mun maalaisjärkeni ei ymmärrä, että koko vuoden 2016 on toiminut ihan hyvin, mutta nyt en kelvannutkaan enää.
Tästä seurasi se, että kuntouttavan työtoiminnan sopimuksen yksi osapuoli(kaupungin täti) osasi sanoa "taikasanan"; työkokeilu.
Kysyin sitten TE-palveluista, että kuulin vaihteeksi tälläisen sanan.
Siellä TE-palveluissa asioitani tarkasteleva täti sanoi tähän, että hyvä idea.
Läksin etsimään työkokeilupaikkaa ja ehdin kysyä kolmesta paikasta, kun ensimmäinen sanoi, että hänellä olisi mahdollisesti piilotyöpaikka, jos vain kelpaa työkokeilupaikaksi.
Niin meni pariviikkoa odotellessa ja sain tietää, että tuo paikka oli minua varten ja sopimus tehtiin.
Kun sopimus iltapäivällä tehtiin, mieleni oli hyvä ja seuraavana päivänä sanoin toiseen paikkaan, johon olisin päässy, että myöhästyivät.
Tänään olin ensimmäistä päivää työkokeilussa ja tuntui mukavalta tehdä asioita, jotka kiinnostavat.
Työkokeiluna on toimistotöitä, koska lääkäri on antanut tänävuonna B-lausunnon, jossa kielletään kaikki muu paitsi toimistotyö.
Onkohan tämä nyt sitä johdatusta?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti