Kulunut surullinen viikko

On ollut viikko, jona hyvä presidentti haudattiin valtiollisin menoin.
Katsoin nuo hautajaiset ja elin surussa mukana, sillä kuulun niihin, jotka itkevät itkevien kanssa ja nauravat nauravien kanssa.
Samalla pohdin kaikkia leskeksi jääviä, niin miehiä kun naisiakin.
On sitten nuori tai vanha leski, niin suru on käsittämättömän suuri.
Siinä voi olla mukana, kuten Assi oli aitinsä tukena ja suru on yhteinen suurelta osin.
Kuitenkin lesken suru on erilainen verrattuna lapsen suruun, sillä leski on elänyt rinnalla ja lapsi on aikuistuttuaan muuttanut pois ja katsoo asiaa etäämmältä.
Tuli koskettavasti mieleeni omien vanhempieni kohtalo, kun isäni kuoli ja äitini jäi yksin.
Samalla lailla suru näkyi äidistäni, kun mitä välittyi Tellervo Koivistosta.
Samassa riipaisevaa, hellyttävää ja vahvaa tunnetta sisältävää tilannetta, jota katsoessa suuri osa katsojista sai kyyneleitä silmänurkkaan, niin sain minäkin.
Elämä jatkui äitini kohdalla ja niin elämä jatkuu Tellervo Koivistonkin kohdalla. Tosin aikaa ei tiedä kukaan, kuinka kauan.

Olenpa elossa minäkin

Kylläpä aika rientää.

Enpä ole kovin usein tänne kirjoitellut, en.

Nyt on kuitenkin sellainen aika, että jotain väliaikatietoa kuitenkin.

Olen jälleen sairastellut ja voin kirjoittaa, että se ei ole mukavaa.

On sarcoidoosia, psoria ja sen sellaista, sekä kolmen kuukauden kortisonikuuri.

Toisaalta on myös hyvääkin tapahtunut, kyllä, hyvää on tapahtunut ja kerron sen seuraavaksi.

Olen työttömänä ollut seurakuntamme kirpputoritätinä kolmesta seitsemään tuntia viikossa palkan eestä ja 

23 -27 tuntia harrastamassa, ettei ihan kotiinsa sohvaperunaksi homehdu.

Yli vuoden olen näin toiminut ja kas, nyt on TE-palvelut keksinyt, että näin ei voikkaan toimia, koska olen ollut kuntouttavan työtoiminnan ohjaajana.

Mun maalaisjärkeni ei ymmärrä, että koko vuoden 2016 on toiminut ihan hyvin, mutta nyt en kelvannutkaan enää.

Tästä seurasi se, että kuntouttavan työtoiminnan sopimuksen yksi osapuoli(kaupungin täti) osasi sanoa "taikasanan"; työkokeilu.

Kysyin sitten TE-palveluista, että kuulin vaihteeksi tälläisen sanan.

Siellä TE-palveluissa asioitani tarkasteleva täti sanoi tähän, että hyvä idea.

Läksin etsimään työkokeilupaikkaa ja ehdin kysyä kolmesta paikasta, kun ensimmäinen sanoi, että hänellä olisi mahdollisesti piilotyöpaikka, jos vain kelpaa työkokeilupaikaksi.

Niin meni pariviikkoa odotellessa ja sain tietää, että tuo paikka oli minua varten ja sopimus tehtiin.

Kun sopimus iltapäivällä tehtiin, mieleni oli hyvä ja seuraavana päivänä sanoin toiseen paikkaan, johon olisin päässy, että myöhästyivät.

Tänään olin ensimmäistä päivää työkokeilussa ja tuntui mukavalta tehdä asioita, jotka kiinnostavat.

Työkokeiluna on toimistotöitä, koska lääkäri on antanut tänävuonna B-lausunnon, jossa kielletään kaikki muu paitsi toimistotyö.

Onkohan tämä nyt sitä johdatusta?