maanantai 2. tammikuuta 2017

Jopas, jopas ...
Nyt on mennyt tilastollisesti noin puoli vuotta edellisestä kirjoituksestani, joten pyydän anteeksi ajatuksen juoksuni tänne ehtimättömyyttä.

Olen jotenkin ollut väsyksissä ja allapäin, mutta siihen on löytynyt ihan terveydellisiä syitä, joita on hoidettu ja siksi jaksan nyt paremmin.

Toivon, että syksysi, joulusi ja vuodenvaihteesi on ollut elämisen arvoinen.

Tässä joulunpyhinä taas kerran pohdin näitä joulun sanoman ihmeellisyyksiä, joten kirjoitan teillekin ajatuksiani.

Joulumottoni on: "Jeesus syntyi tänne kuollakseen meidän tekemisiemme tähden."

Siis syntyminen on tärkeää, että voi kuolla, joo.
Me kun laitamme Jeesuksen jokaisena jouluna takaisin talliin ja seimeen, vaikka aikainen mieshän tuo on ja VANHA. Niin, vanha mies, koska meidän laskentamme mukaan noin 2017vuotias. Johan siinä on ikää kerrakseen ja vieläkin laitamme vauvanuken talliin ja seimeen.
Eipä ihme, että uskomme on niin lapsellista ja aikuisuutemme hengellisissä asioissa keskeneräistä.

Minulle tuo Jeesuksen syntymäpäivä on ihan jees juhla. Tosin itse olen paljon enemmän saanut pääsiäisestä, sillä se on armon todeksi tulemisen juhla Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemisen, sekä jälkinäytöksenä olevien taivaaseen astumisen ja helluntain takia.

Mukavaa alkanutta vuotta kaikille.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti