Tuhlaajapoikako se siinä
Avasin La-iltana telkkarin ja kanava sattui olemaan ALFA-tv.
Su-aamuna avasin myös telkkarin aamukahvia laittaessani ajankuluksi ja taas oli ALFA-tv ja vielä saman ohjelman uusinta, mikä kummastutti ja häiritsikin hieman.
Molemmilla kerroilla sama lontoonmurretta puhuva mies saarnasi tuosta niin tutusta Tuhlaajapojasta, eli tuhliksesta.
Mikä uusi näkökulma?
Ei, ei tuo saarnamies mitään uutta asiaa löytänyt.
Samalla lailla hän kertoi tuhlaajapojasta, vanhemmasta veljestä ja Isästä, ku ennenkin.
Missä se uusi näkökulma sitten oli?
Minun päässäni!
Heräsin miettimään sitä, kun kertomuksen Talo ei ollut mikään pieni torppa, vaan iso kartano, siis meidän oloihimme verrattaessa.
Otetaan nyt esille vaikka satavuotta sitten ollut kartano, jossa on sata hehtaaria peltoa, toinen sata hehtaaria metsää ja navetassa parikymmentä lypsettävää lehmää, ynnä kanala ja lampaita.
Tuolla Suomalaisella tilalla olisi ollut ennen traktoriaikaa renkejä ja piikoja tekemässä arkisia töitä; navetassa, kanalassa, lampolassa, pellolla ja metsissä.
Tässä se on!
Tuhlaajapoikakertomuksessa oli siis ne palvelijat!
Heidät mainitaan puolihuolimattomasti Luukas 15: 22, 26, 27.
Keitä he ovat?
Tuhlaajapoika on parannuksen tekijä.
Vanhempi veli ylpeä, vihainen, itserakas, kaikki minulle-tyyppi, kateellinen ja, ja.
Isä on Jumala.
Palvelijat, keitä he ovat?
Palvelijat, joista ei kerrota mitään muuta, kun se, että he tekivät työnsä ja ilmeisesti olivat niissä juhlissa, jotka Isä määräsi poikansa palattuaan vietettäviksi. Näin ajattelen siksi, että missään ei mainita juhliin osallistuneiden statusta tai, että heitä olisi kutsuttu lähitaloista.
Toisaalta ajattelen, että myös vanhemman veljen kanssa oli joukko palvelijoita, koska hän palasi pellolta töitä tekemästä, eli joukko uskollisia kannattajia.
Näkökulmana voisin kirjoitttaa ja kirjoitankin, että juhliin menneet palvelijat olivat niitä Jumalan lapsia, jotka tekevät sen, mitä kuuluukin.
Palvelevat nöyrästi, kuuliaisesti, ylpeilemättä, katkeroitumatta, asemaansa tyytyen ja iloiten.
Ne palvelijat, jotka olivat vanhemman veljen seurassa, olivat hännystelijöitä, jotka tottelivat vanhempaa veljeä ja siten kapinoivat Isää vastaan.
Apua!
Tuohon, Isän palvelijan, asemaan pääseminen olisi paras tavoite, jonka olen löytänyt suhteessa Jumalaan.
Olen sopimaton tuohon osaan, joten täytyy tehdä parannusta monesta, monesta asiasta, jotta pääsisin edes lähelle.
Ihailen heitä,
jotka seurakunnissamme ovat noita palvelijoita.
He tekevät arkeaan tavallisesti ahkerioiden Herran neuvossa ja opastuksessa siten, että eivät saa kiitosta tekemästään, koska ovat yhtä huomaamattomia, kuin kertomuksen palvelijat.
